lauantai 21. huhtikuuta 2018

Lontoon maraton 2018 - ennakko

Lontoon maratonin pressitilaisuus
Kuva: letsrun.com

Kauden 2017-2018 XI Abbott World Marathon Majorsin kuuden maratonin sarja juostaan päätökseen huomenna Lontoossa. Maratonsarjan voittajalle on luvassa 250.000 US dollarin vaivanpalkka. Se on vielä mahdollinen viidelle naismaratoonarille ja kuudelle miesmaratoonarille. Tämä tuo oman lisämausteensa huomiseen kisaan.

Yllä olevassa kuvassa on ehkä neljä kovinta suosikkia miesten kisaan: Eliud Kipchoge ja Daniel Wanjiru Keniasta sekä Kenenisa Bekele ja Guye Adola Etiopiasta. Eliud Kipchogella on viime vuosilta kovimmat näytöt, uskomaton epävirallinen ME 2.00.25 Milanossa v.2017, Rion olympiamaratonin voitto 2016 sekä lukuisia Major Marathons voittoja noin neljän vuoden ajalta. Kenenisa Bekele on saanut valmistautua kisaan pitkästä aikaa ilman vammoja ja on valmis parantamaan ennätystään 2.03.03. Daniel Wanjiru on viime vuoden voittaja Lontoosta ja Guye Adola juoksi viime vuonna Berliinissä kaikkien aikojen kovimman debyyttimaratonin 2.03.46 tullessaan toiseksi Eliud Kipchogen jälkeen.

Alla on osanottajien ennätyslista kaikista alle 2.06 juosseista:

Kenenisa Bekele Etiopia 2.03.03
Eliud Kipchoge Kenia 2.03.05 (epävir. 2.00.25)
Guye Adola Etiopia 2.03.46
Abel Kirui Kenia 2.05.04
Lawrence Cherono Kenia 2.05.09
Daniel Wanjiru Kenia 2.05.21
Tola Shura Kitata Etiopia 2.05.50

Abel Kiruilla on kaksi maratonin MM:tta vuosilta 2009 ja 2011 ja hän on päässyt uudelleen kovaan kuntoon harjoitellessaan yhdessä vuoden verran Eliud Kipchogen kanssa. Lawrence Cherono on voittanut kaksi viimeistä maratoniaan Amsterdamissa ja Honolulussa reittiennätyksin. Tola Shura Kitata voitti viime vuonna sekä Rooman että Frankfurtin maratonin. Kovaa joukkoa siis.

Listan ulkopuoleltakin löytyy kovia nimiä, kuten Mo Farah, joka juoksee kotimaisemissaan. Farah on saavuttanut radoilta lähes kaiken ja on nyt suuntautumassa vakavasti maratonille. Hänellä on pohjalla maratonennätys 2.08.21 juuri Lontoon maratonilta vuodelta 2014. Lisäksi voisi mainita vielä Kenian Bedan Karoki (2.07.41) ja Eritrean Ghirmay Ghebreslassie (2.07.46), joka on maratonin MM vuodelta 2015 ja New Yorkin voittaja vuodelta 2016.

Keitany (vas.) ja Dibaba pressissä
Kuva: letsrun.com

Naisissa on kaksi voittajasuosikkia yli muiden, eli Kenian Mary Keitany ja Etiopian Tirunesh Dibaba. Keitanylla on naisten kesken juostu maratonin ME 2.17.01 juuri Lontoon maratonilta viime vuonna. Tirunesh Dibaba oli samassa juoksussa toinen ennätyksellään 2.17.56. Nyt molemmat naiset aikovat hyökätä Paula Radcliffen miesten joukossa Lontoossa vuonna 2003 juokseman ME:n 2.15.25 kimppuun miesjänisten avulla.

Naisosanottajissa on vielä kaksi juoksijaa, joiden maratonennätys on alle 2.20 ja he ovat Kenian kaksinkertainen Berliinin maratonin voittaja Gladys Cherono (2.19.25) ja Etiopian vuoden 2015 MM Mare Dibaba (2.19.52). Kuten aiemmin Dibaban kolmossiskosten jutussani 13.5.2017 kerroin, niin Mare Dibaba ei ole sukua Dibaban siskoksille.

Muista nimistä kannattaa nostaa esiin Kenian Brigid Kosgei (2.20.22), Etiopian Tadelech Bekele (2.21.54), Bahrainin Rose Chelimo (2.22.51) ja Kenian Vivian Cheruiyot (2.23.35).

Naisten maraton starttaa huomenaamulla klo 9.15 ja miesten maraton klo 10. Suomen aika on kaksi tuntia enemmän. Kisa näkyy tietääkseni Eurosportilta Suomessa ja luultavasti samalta kanavalta myös täällä Thaimaassa. Nyt kannattaa katsoa, sillä luultavasti miesten ME kaatuu ja naisissakin siihen on mahdollisuuksia. Kun Bostonissa juostiin vajaa viikko sitten arktisissa olosuhteissa, niin nyt Lontooseen on luvattu todella kuumaa. Toivottavasti kuumuus ei kaada ME-yrityksiä ja afrikkalaiset juoksijat ovat kyllä tottuneet lämpimiin säihin. Huomenna se nähdään.

tiistai 17. huhtikuuta 2018

Yuki Kawauchi - Bostonin voittaja

Yuki Kawauchi matkalla Bostonin voittoon
Kuva: en.wikipedia.org

Eilinen Bostonin maraton juostiin todella karuissa olosuhteissa, lämpötila lähellä nollaa, kova vastatuuli ja rankkasade. Maratoonarilta vaaditaan tällaisessa haasteessa äärimmäistä kestävyyttä, kovuutta ja olosuhteiden sietoa. Normaaleissa olosuhteissa Yuki Kawauchin voitto olisi ollut todella yllätys, mutta kun maanantaisen kisan vaativuus huomioidaan, niin Kawauchin voiton ymmärtää. Tämän toteamuksen jälkeen minun on perusteltava väittämääni ja teen sen tässä alla.

Yuki Kawauchi syntyi 5.3.1987 perheeseen, jossa äiti oli ollut kilpajuoksija. Hän valmensikin poikaa aluksi koulutiimin ohella. Kuusivuotiaana Yukin ennätys oli 1500 metrillä 7 minuuttia 30 sekuntia. Harjoitellessaan läheisessä puistossa joka päivä hänen oli juostava  kyseinen matka testissä vähintään puolen minuutin päähän ennätyksestä. Jos hän epäonnistui, äiti pani hänet juoksemaan kierroksen lisää. Jos hän jäi ennätyksestä minuutin, ylimääräisiä kierroksia tuli kaksi.

Lukiossa ollessaan hänen isänsä kuoli ja hän itse loukkaantui, mutta hän jatkoi silti urheilua ja juoksua opiskeluaikanaan Gakushuin yliopistossa, joskin rajoitetusti. Valmistumisen jälkeen hän ei liittynyt mihinkään yritysjoukkueeseen, mikä on Japanissa hyvin yleistä ammattimaisesti juokseville ihmisille. Sitä vastoin hän juoksi omaksi huvikseen itseään valmentaen ja omalla kustannuksella.

Vuonna 2008 hän oli jo päässyt sellaiseen kuntoon, että juoksi Ageon puolimaratonilla kolmanneksi ajalla 1.03.22. Seuraavana vuonna hän alkoi juosta maratoneja. Kahtena ensimmäisenä vuonna hän juoksi 2-3 maratonia vuodessa, mikä on normaali määrä kovemman tason maratoonarille. Mutta Yuki ei ole tavallinen huippumaratoonari ja niinpä vuonna 2011 hän juoksi 5 maratonia, vuonna 2012 9 maratonia, vuonna 2013 11 maratonia, joukossa Söulin ennätysmaraton 2.08.14, vuonna 2014 13 maratonia, vuonna 2015 13 maratoonia, vuonna 2016 9 maratoonia, vuonna 2017 12 maratonia ja tänä vuonna toistaiseksi 4 maratonia. Ja jotta lista ei kuullosta liian helpolta, niin Kawauchi on juossut näiden ohella lukuisia muita juoksuja 1500 metristä 50 kilometrin ultroihin. Tämä kaikki vielä täysipäiväisen työn ohella (40 tuntia/viikko) valtion virkamiehenä. Siinä miettimistä suomalaisille kestävyysjuoksijoille, jotka valittavat työ-, opiskelu- ja rahaongelmia.

Yuki Kawauchi juoksee puku päällä puolimaratonia
Kuva: corkrunning.blogspot.com

Yuki Kawauchin luonnetta ja filosofiaa voidaan valaista parilla kertomuksella. Yuki oli vahva suosikki Lontoon olympiamaratonille vuonna 2012, mutta jäi Tokion maratonin karsinnoissa 14:sta ja ulos Japanin joukkueesta. Hän häpesi tulostaan niin että ajoi itsensä kaljuksi. Se oli hänen tapansa pyytää anteeksi kannattajiltaan, joita on runsaasti Japanissa ja kasvavassa määrin ympäri maailman. Vuoden 2013 tammikuussa Kawauchin piti juosta Egyptin maratonin, johon järjestäjät olivat lähettäneet hänelle lentoliput. Hän myöhästyi lentokoneesta unohdettuaan passin kotiin. Hän otti korvaavan lennon ja maksoi itse 9000 US dollaria uusista lentolipuista. Se oli neljännes hänen vuosipalkastaan. Mutta Yuki juoksi Egyptissä ja voitti kisan ajalla 2.12.24. Huumoriakaan Yuki Kawauchilta ei puutu, sillä hän on juossut kisoja puku päällä ja pandaksi puettuna, esimerkiksi. Ja lopuksi, juostuaan kolmanneksi Tokion maratonilla vuonna 2011 ajalla 2.08.37, hän totesi: "Joka kerta kun juoksen kilpaa, mielessäni on se että jos kuolen tähän juoksuun, niin se on ok".

Yuki Kawauchi valmistautui Bostonin maratonille hyvin. Joulu- ja uudenvuodenlomillaan hän matkusti USA:han tutustumaan tarkemmin Bostonin reittiin. Samalla matkalla hän juoksi uudenvuodenpäivänä Marshfield Road Runners NYD- maratonin ja voitti sen ajalla 2.18.59, -23 asteen pakkasessa! Niinpä ei ole ihme että saavuttuaan voittajana maaliin Bostonissa ja TV-toimittajan kysyessä häneltä mitä mieltä Yuki oli juoksusäästä, niin hän vastasi: "Minulle sääolosuhteet olivat parhaat mahdolliset".

Ne lukijat, jotka ovat jaksaneet lukea tänne asti, niin kysymys olisi paikallaan. Vieläkö pidätte Yuki Kawauchin maanantain voittoa arktisissa olosuhteissa Bostonissa yllätyksenä? Minä en.

Ja Yuki ei olisi Yuki, ellei hän juoksisi puolimaratonin jo ensi viikonloppuna Japanin Gifussa. Yuki Kawauchin hengästyttävän raju juoksukalenteri löytyy tästä. Viime vuoden tapaan Yuki juoksee taas ensi kesänä Tukholmassa. Jos olisin juoksunjärjestäjä, niin yrittäisin saada Yuki Kawauchin Suomeen, sillä tällaisia juoksijapersoonia ei kasva joka puussa.

perjantai 13. huhtikuuta 2018

Bostonin maraton 2018 - ennakko

Tamirat Tola
Kuva: en.wikipedia.org

Yksi kuudesta World Marathon Majors- maratooneista, Bostonin maraton, juostaan jälleen maanantaina 16.4.2018. Vuonna 1897 alkunsa saanut maraton on maailman vanhin edelleen juostava kaupunkimaraton. Perinteisellä maratonilla on peräti kuusi suomalaista voittajaa ja heistä Eino Oksanen voitti maratonin peräti kolme kertaa vuosina 1959, 1961 ja 1962. Juttuni Bostonin maratonista ja sen suomalaisvoittajista löytyy arkistosta ajalta 15.11.2015.

Tämänvuotinen maraton on jälleen kerännyt liudan maailman valioita taistelemaan kunniasta ja rahasta. Rahasta sen verran että Bostonin voittaja kuittaa 150 000 US dollaria, minkä lisäksi voitto on mukana kuuden Majors- sarjassa: Berliini, Chigaco, New York, Tokio, Boston, Lontoo, jonka voittaja nettoaa 250 000 US dollaria. Nykyinen Majors- sarja XI alkoi viime keväänä ja päättyy Lontoon maratoniin viikko Bostonin jälkeen.

Ennakkotietojen mukaan miesten eliittisarjaan osallistuu yhdeksän juoksijaa, joilla maratonennätys on alle 2.07. Paras ennätys on Etiopian Tamirat Tolalla 2.04.06 ja kaikki alle 2.07 maratoonarit ovat:

Tamirat Tola Etiopia 2.04.06
Lemi Berhanu Etiopia 2.04.33
Lelisa Desisa Etiopia 2.04.45
Nobert Kigen Kenia 2.05.13
Wilson Chebet Kenia 2.05.27
Evans Chebet Kenia 2.05.30
Felix Kandie Kenia 2.06.03
Geoffrey Kirui Kenia 2.06.27
Philemon Rono Kenia 2.06.52

Etiopialla on kolme kärkisijaa ja muut juoksijat tulevat Keniasta. Tolalla on myös kovia saavutuksia, maratonennätys tuli Dubain maratonin voitolla viime vuonna, kuten Lontoon MM-maratonhopea. Rion olympialaisista vuonna 2016 hänellä on 10 000 metrin pronssi. Geoffrey Kirui voitti Bostonin viime vuonna, samoin kuin Lontoon MM-maratonin ja lienee ykkössuosikki.

2.07- listan ulkopuolisista juoksijoista USA:n Galen Rupp ja Japanin Yuki Kawauchi ovat mielenkiintoisimmat. Rupp oli viime vuonna Bostonissa peräti toisella sijalla ja voitti sitten Chicagonin maratonin. Kawauchi juoksee huippumaratoonariksi ällistyttävän monia maratonjuoksuja, tällekin vuodelle jo kolme kappaletta.

Aselefech Mergia
Kuva: en.wikipedia.org

Naisten puolella on myös kovia juoksijoita tuttuun tapaan. Etiopian Aselefech Mergialla on kovin ennätysaika, mutta hänellä on monia tasavertaisia kilpailijoita. Alle 2.23:n juoksijoita on yhdeksän, joista jopa neljä USA:sta. Heistä Deena Kastor on jo 45-vuotias ja teki kovan ennätyksensä 2.19.36 voittaessaan Lontoon maratonin vuonna 2006. Vuoden 2004 olympialaisissa Ateenassa hän saavutti maratonilla olympiapronssia. Nykykunnossaan hän ei taistele enää kärkisijoista, mutta antaa osaltaan väriä kilpailuun.

Muut amerikkalaisedustajat Jordan Hasay, Shalane Flanagan ja Desiree Linden ovat elämänsä kunnossa ja saattavat taistella jopa voitosta. Shalane Flanagan voitti New Yorkin maratonin viime syksynä ja Desiree Linden on juossut kaikki parhaat aikansa Bostonissa, ennätyksensä 2.22.38 vuonna 2011. Jordan Hasay on listan amerikkalaisjuoksijoista nuorin ja hän on juossut vasta kaksi maratonia, molemmat viime vuonna. Bostonin debyyttimaratonilla tuli aika 2.23.00 ja myöhemmin syksyllä Chicagossa nykyinen ennätys 2.20.57, jolla irtosi kolmas sija.

Aselefech Mergian ja amerikkalaisten lisäksi tulee nostaa esiin Kenian Edna Kiplagat, joka voitti Bostonin viime vuonna ja oli Lontoon MM-maratonilla toinen. Kaikki alle 2.23 juosseet osallistujat ovat alla:

Aselefech Mergia Etiopia 2.19.31
Deena Kantor USA 2.19.36
Edna Kiplagat Kenia 2.19.50
Buzunesh Deba Etiopia 2.19.59
Jordan Hasay USA 2.20.57
Shalane Flanagan USA 2.21.14
Mamitu Daska Etiopia 2.21.59
Desiree Linden USA 2.22.38
Madai Perez Mexico 2.22.59

Maanantaina sitten vain TV:n ääreen. Kisa tullee joltain urheilukanavalta, kuten viime viikonlopun Pariisin ja Rotterdamin maratonitkin. Ne olivat onneksi sen verran eri aikaan, niin että molempia pystyi seuraamaan.

perjantai 6. huhtikuuta 2018

Pariisin ja Rotterdamin maratonit 2018 - ennakko

Yemane Tsegay
Kuva: iaaf.org

Ylihuomenna sunnuntaina juostaan lukuisia kaupunkimaratoneja ympäri maailman. Kovimmat maratonit lienevät Euroopassa ja niistä käydään tässä läpi ennakot Pariisin ja Rotterdamin maratoneista. Myös esimerkiksi  Roomassa, Hannoverissa, Madridissa ja Milanossa juostaan samaan aikaan, mutta niistä ei sen enempää.

Pariisin maratonilla on miehissä yhdeksän alle 2.07:n juoksijaa ja he ovat:

Yemane Tsegay Etiopia 2.04.48
Markos Geneti Etiopia 2.04.54
Eliud Kiptanui Kenia 2.05.21
Mark Kiptoo Kenia 2.06.00
Erick Ndiema Kenia 2.06.07
Paul Lonyangata Kenia 2.06.10
Mathew Kisorio Kenia 2.06.33
Limenih Getachew Etiopia 2.06.49
Micah Kogo Kenia 2.06.56

Amane Gobena
Kuva: iaaf.org

Paul Lonyangata Keniasta teki viime vuonna ennätyksensä Pariisissa ja voitti, mutta hän saa kovan vastuksen Etiopian parivaljakosta Yemane Tsegay ja Markos Geneti. Kaikki alle 2.07:n juoksijat ovat saavuttaneet lukuisia kärkisijoja suurissa kaupunkimaratoneissa. Kisan kovuutta kuvaa se että 2.10 tai sen alle juoksijoita on kaksikymmentä. Kuka vain voi yllättää.

Naisten puolella on Pariisissa kova etiopialaisryhmä. Kisaan osallistuvista on alle 2.24:n juossut kuusi maratoonaria kärjessä Etiopian Amane Gobena. Kenian Ruth Chepngetich on näistä ainoa Etiopian ulkopuolelta. Kuusi alle 2.24:n alittajaa ovat:

Amane Gobena Etiopia 2.21.51
Ruth Chepngetich Kenia 2.22.36
Koren Jelila Etiopia 2.22.43
Gulume Chala Etiopia 2.23.12
Abebech Afework Etiopia 2.23.33
Ashete Bekele Etiopia 2.23.43

Getu Feleke
Kuva: ethiosports.com

Rotterdamin maraton on perinteisesti ollut kovatasoinen miehissä ja niin siitä näyttää tulevan nytkin. Etiopian Getu Feleken johdolla osallistujista on seitsemän juossut alle 2.07.  Feleke juoksi ennätyksensä 2.04.50 juuri Rotterdamissa vuonna 2012.

Feleken kovimmat vastustajat lienevät Amsterdamin maratonilla viime vuonna ennätyksensä juossut Etiopian Mule Wasihun, samoin Amsterdamin maratonilla vuonna 2016 ennätyksen juossut Kenian Laban Korir ja vuoden 2016 Rotterdamin maratonin voittanut Kenian Marius Kipserem. Myös muut listan seitsemästä miehestä voivat voittaa samoin kuin debyyttimaratonin juoksevat kenialaiset Vincent Rono ja Kenneth Kipkemoi. Alle 2.07:n juosseet osallistujat ovat:

Getu Feleke Etiopia 2.04.50
Mule Wasihun Etiopia 2.05.39
Laban Korir Kenia 2.05.54
Marius Kipserem Kenia 2.06.11
Festus Talam Kenia 2.06.13
Felix Kirwa Kenia 2.06.13
Kelkile Gezahegn Etiopia 2.06.56

Rotterdamin naisten eliittilistaa en löytänyt tähän hätään järjestäjien sivuilta, mutta perinteisesti silläkin puolella on tehty kovia tuloksia, mitä Etiopian Tiki Gelanan naisten reittiennätys 2.18.58 vuodelta 2012 kuvastaa.

Sunnuntaina täytyy taas etsiä näitä maratoneja eri viestimistä, ensin TV:stä ja jos sieltä ei löydy mitään, niin sitten internetin linkeistä tietokoneen välityksellä. Edessä on mielenkiintoinen maratonviikonloppu.

sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Run for the Future, Bangkok

Juoksijoita maalialueella

Aprillipäivästä huolimatta tänään kisattiin Rama IX Parkissa Bangkokissa. Paikka on minulle entuudestaan tuttu lukuisista kisoista. Soitin perjantaina kahdelle juoksunjärjestäjälle, joista ensimmäinen valitti juoksun olevan jo täynnä. Onneksi toinen kisa, Run for the Future, lupasi ottaa ilmoittautumisia vastaan vielä eilen eli lauantaina.

Lähdin bussilla ja taksilla kisapaikalle ja lupaus piti paikkansa. Ainoa myönnytys oli että kisapaidat olivat jo loppuneet tullessani paikalle eli en saanut sitä. Minulle siitä ei ollut suurta menetystä, sillä olen yleensä Suomeen lähtiessä jakanut lähes kaikki kisapaidat thaimaalaisille ystäville. Nyt he jäivät yhtä paitaa köyhemmäksi.

Naisten parhaat 10,5 km:llä

Heräsin aamulla tutussa majapaikassa jo kello kolmen jälkeen, jotta olisin ehtinyt kävellä juoksupaikalle ja tehdä siellä tarvittavat valmistelut ja verryttelyt. Kisan reitti kiersi ympäri Rama 9:n puistoa. Matkoja oli kaksi: minimaraton eli 10,5 km ja 5 kilometrin Fun Run.

Juoksin tutun minimaratonin ja juostessani rekisteröinnin jälkeen tiiviissä ryhmässä lähtöviivalle kompastuin maassa olleisiin teippinauhoihin ja kaaduin rähmälleni. Onneksi siinä ei käynyt kuinkaan ja pääsin jatkamaan kisaani.

M60-sarjan parhaat

Pystyin jälleen juoksemaan tasaisesti ja lopussa hieman nousemaankin. Mutta sama vika vaivaa kuin edellisissäkin kisoissa eli perusnopeuden puute, jolloin aika jää turhan heikoksi ja palkintopaikat karkaavat ulottuvilta.

Nyt minulla oli jopa oma sarjakin, M60-vuotta, mutta jäin ensimmäisenä palkintojen ulkopuolelle eli olin sarjani kuudes. Aikani kuitenkin parani viikontakaisesta 50 sekuntia tulokseen 51.04, mikä on positiivista. Suunta on ainakin oikea.

Nyt juoksukisat vähenevät Thaimaassa tulevina viikkoina johtuen songranista eli vesijuhlasta, joka on runsaan viikon päästä. Huhtikuun lopussa kisat taas lisääntyvät ja jatkuvat normaalisti toukokuussa. Katsotaan myöhemmin, mihin kisaan tai jopa useampaan, tulee osallistuttua. 

Jos päivän kisasta tulee tuloksia nettiin, mitä epäilen, niin laitan ne tähän.

 
                                           Pakollinen poseerauskuva               

keskiviikko 28. maaliskuuta 2018

Kolme juoksuvideota

Malcolm Richards ja Lindsey Scherf
Kuva: armorytrack.com

Viimeisiin juttuihini liittyen olen löytänyt youtuben videotarjonnasta kolme mielenkiintoista otantaa. Ensimmäinen video liittyy New Yorkissa juostuun sisäratamaratoniin, jossa sekä Malcolm Richards että Lindsey Scherf juoksivat ME:n sekä miesten että naisten sarjassa. Youtuben linkki seuraa Malcolm Richardsin viimeisiä kierroksia ennen ME:n 2.19.01 syntymistä. Linkki on tässä. Videossa livahtaa muitakin maratoniin osallistujia, myös naisten ME:n juossut Lindsey Scherf.

Yuta Shitara
Kuva: en.wikipedia.org

Toinen video on Tokion maratonilta tältä vuodelta, josta kirjoitin 25.2.2018 jutussa. Jutun ydin oli suuret palkintorahat, joita oli luvattu japanilaisille maratoonareille esim. Japanin ennätyksen rikkomisesta. Ja niinhän siinä kävi, että Yuta Shitara rikkoi Japanin ennätyksen ja nosti palkintorahoina lähes miljoona US dollaria. Myös Hiroto Inoue sai rahapalkintona noin 100 000 US dollaria alittamalla ajan 2.07. Tämä maraton on tiivistettynä tässä videossa. Videon kliimaksi on Yuta Shitaran voimakas nousu kisan kakkossijalle ja palkintorahoille.

Kolmas videolinkki kuvaa viime viikonloppuna juostua Seaview Run for Ranger- kisaa, joka juostiin Rayongissa. Videosta saa käsityksen kuinka suuresta juoksutapahtumasta oli kysymys. Minimaratonin, jolle itsekin osallistuin, juoksi yli 2000 juoksijaa ja 5 kilometrille sekä puolimaratonille myös lukuisa joukko. Arvioisin että kokonaislukumäärä oli jossain 5000 juoksijan paikkeilla. On siinä säpinää juoksureitillä, kuten videosta huomaa. Eri sarjojen lähdöt oli vielä ajoitettu siten että viimeisillä kilometreillä juoksi kaikkien sarjojen juoksijoita samanaikaisesti.

Rayongin Seaview Run for Ranger- juoksun video on tässä.


                                               Tuoriniemi Rayongin maalialueella

sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Seaview Run for Ranger, Rayong

Laem Sharoen Beach
Kuva: thailand-sea-review

Viikonloppuna tuli käytyä taas juoksukisassa kahden kuukauden tauon jälkeen. Kisareissusta kehkeytyi jälleen ikimuistoinen seikkailu, joka pysyy mielessä pitkään. Kohteena oli Laem Sharoen Beach Rayongissa ja siellä juostava Seaview Run for Ranger.

Kisa oli järjestäjänsä Jog and Joyn sivuilla ja siellä pystyi ilmoittautumaan ja maksamaan kilpailun. Kuinkas ollakaan, minä olin tietenkin jälleen myöhässä ja rekisteröinti ehti sulkeutua. Onneksi Jog and Joy on kansainvälisin ja tunnetuin juoksunjärjestäjä Thaimaassa ja ymmärtää jatkaa rekisteröintiä, jos tarvetta ilmenee. Kaikki thaimaalaiset järjestäjät eivät tätä ymmärrä ja menettävät runsaasti juoksijoita ja sitä kautta rahaa. Niinpä webbisivuille tuli ajoissa ilmoitus että jälki-ilmoittautumisen voi tehdä vielä kisaa edeltävänä päivänä eli eilen lauantaina. Siitä oli helppo lähteä kisaan.

Lauantaina suuntasin sitten minibussilla Rayongiin ja kommellusten ketju jatkui. Ensimmäinen ällistys oli kun minibussi ei vienytkään tutulle bussiasemalle Rayongin keskustaan, vaan jätti uudelle bussiasemalle jo ennen sitä. No siitä selvisi uudella lisätaksikuljetuksella eteenpäin tutulle bussiasemalle. Sieltä yritin saada tietoa taksista, joka veisi minut Laem Sharoen Beachiin. Ihmeekseni kukaan taksinkuljettaja ei tuntenut moista uimarantaa ja neuvottelu jatkui. Sovintoon päästiin kun mainittiin vain Rayong Beach, jolle sitten lähdettiin kun arvelin että kaipa se tämä Laem Sharoen Beach on kun sen pitäisi olla vain vajaan kymmenen kilometrin päästä keskustasta.

Muutaman kymmenen minuutin kuluttua aloin epäillä reittiä ja kohta tulikin vastaan merkkejä Ban Phesta, jossa olen käynyt lukuisia kertoja. Taksikuski ajoi minut Rayongin kaupungin ja Ban Phen väliselle uimarannalle, joka osoittautuikin pitkäksi. Ajattelin että täytyy ajaa Ban Phehen saakka ja palata sitten takaisin. Siitä tuli kahden tunnin ylimääräinen sightseeing, mutta onneksi minulla oli aikaa.

Kisojen palkintolava

Palatessani jälleen vanhalle bussiasemalle, kysyinkin Laem Sharoen Beachiä mopotaksilta. Aluksi oli jälleen ongelmia, mutta sitten asia ratkesi kun nimeksi sovittiin Laem Shaloen Beach. Olin unohtanut että yleensä thaimaalaiset sanovat r:n l:nä. Tomorrow sanotaan tomollow ja niin edelleen. Thaimaalaiset ovat tarkkoja ääntämisestä ja pienikin virhe aiheuttaa väärinkäsityksiä. Lisäksi thaikielessä on intonaatiolla suuri merkitys. Esimerkiksi sanoilla ma ja pa on monia merkityksiä äänen korkeudesta riippuen. Suomenkieli on harvinaisen tasapaksua ilman nousuja ja laskuja. Ei ihme että ymmärtämisongelmia syntyy.

Mopotaksi vei minut nopeasti oikealle rannalle ja jälki-ilmoittautuminen onnistui sutjakasti ja sukkelasti. Samalla kysyin lähettyvillä olevista hotelleista tai guest houseista, joissa voisin yöpyä ennen aamun juoksua. Virkailijat sanoivat että juoksureitin mukaisesti vain eteenpäin, sieltä niitä löytyy. Niinpä lähdinkin matkaan toiveikkaana. Muutaman majoituspaikan jälkeen usko alkoi hiipua, kun kaikki majapaikat olivat täynnä ja juuri tämän juoksutapahtuman takia. Viiden kilometrin jälkeen eteen tuli suuri hotelli ja menin innokkaana sisään. Kyllä, haluamani pieni vaatimaton huone olisi löytynyt, mutta sen hinta oli hieman vajaat 4000 bahtia eli noin 100 euroa. Siihen tökkäsi majoituksen etsintä ja valmistauduin jo henkisesti viettämään yöni ulkona juoksupaikka-alueella.

Pikatuloste ja osallistumismitali

Niinhän siinä kävi että ruokailun ja kahden suuren oluen vahvistamana taapersin takaisin juoksualueelle ja muutaman muun juoksijan tavoin asettauduin makuulle järjestäjien pöydille reppu päänalusena. Monet juoksijat tiesivät tilanteen ennakolta ja olivat varautuneet teltoilla, joita oli ripoteltu ympäri kisa-aluetta. Lopputuloksena sain lepuuttaa kroppaani, mutta unta en saanut hetkeäkään koko yönä, siitä pitivät huolta muutamat läpi yön askarrelleet äänekkäät työskentelijät.

Valmistautuminen kisaan oli siis puuttellisinta kaikista tähänastisista kilpailuista. Mutta luovuttaminen ei tullut mieleenikään, kun suurten vaikeuksien jälkeen olin kisapaikalle löytänyt. Siitä vain sinnillä matkaan runsaan kahdentuhannen muun minimaratonin taivaltajan kanssa. Myös puolimaratonille ja viidelle kilometrille oli paljon osallistujia. Sää oli hiostavan kuuma, joka toi omat vaikeutensa. Juoksuni sujui kohtalaisesti ja lopussa pystyin ohittamaan joitakin juoksijoita, vaikka omakin vauhti hidastui. Mutta totaalista sammumista ei tapahtunut, mitä pelkäsin valvotun yön jälkeen. Maaliintulon jälkeen omasta juoksusta sai pikatulostuksen nopeasti käsiinsä, kiitos numerolapussa olleen chipin. Juoksin M50-sarjassa ja olin siinä yhdeksäs ajalla 51.54. Kaikenkaikkiaan minimaratonille osallistui 2270 juoksijaa, joista olin 64.

Tulokset ovat tässä.


                                        Miesten puolimaratonin parhaat


                                        Miesten minimaratonin parhaat

                             

                                      Minimaratonin parhaat, M50